Hannes, Tapani, Rauli, Aapeli ja Eino

Hannes-myrsky saapui Suomeen yöllä lauantaina 27. joulukuuta 2025 ja kovat tuulenpuuskat alkoivat välittömästi.

Hannes-myrsky: pimeitä koteja, kaatuneita puita ja katkenneita yhteyksiä – juuri tätä varten kyläradio on olemassa.

Joulukuun lopussa 2025 Hannes-myrsky pyyhkäisi Suomen yli tavalla, joka tuntui konkreettisesti jokaisen arjessa: puut kaatuivat, tiet tukkeutuivat, junaliikenne takkusi ja sähköverkko otti osumaa laajalla alueella. Pelkästään sähkönjakelussa häiriö oli poikkeuksellisen iso: pahimmillaan sähköttä oli samaan aikaan noin 190 000 taloutta, ja vielä myrskyn jälkeenkin kymmeniä tuhansia kotitalouksia oli ilman sähköä.

Hannes ei ollut “pieni tuulenpuuska”, vaan tilanne, jossa korjaustöitä tehtiin päivien ajan ja joillain alueilla ongelmat venyivät pidemmiksi. Useat verkkoyhtiöt varoittivat jo myrskyn aikana, että osalla asiakkaista korjaukset voivat kestää useita päiviä.

Elenian mukaan pisimmät asiakkaiden kokemukset venyivät jopa yli viikkoon talviolosuhteissa, ja monin paikoin verkkoa jouduttiin rakentamaan käytännössä uudelleen, ei vain “korjaamaan yhtä johtoa”.

Tämä on se sähkökatkon “todellinen luonne”, jonka moni unohtaa: katko ei ole aina 2 tuntia – se voi olla päiviä tai pahimmillaan viikko. Silloin muuttuu kaikki: lämmitys, vesi, ruoka, liikkuminen, työnteko ja tiedonsaanti.

Myrsky kaatoi puita sähkölinjoille ja teille.

Pelastuslaitoksilla oli satoja tehtäviä alueittain, ja koko Suomessa tehtävämäärät nousivat tuhansiin.

Länsirannikolla ja Pohjanmaan suunnalla tuhoista puhuttiin paikoin Aila- ja Aapeli-myrskyihin verrattavina, ja korjausryhmiä hälytettiin avuksi muualta Suomesta.

Miksi kyläradio olisi ollut tarpeen juuri Hanneksen kaltaisessa tilanteessa?

Kun sähkö katkeaa laajalta alueelta, ongelma ei ole vain pimeys. Ongelma on yhteyksien katkeaminen ja tiedon pirstaloituminen:

• Puhelimet kyllä toimivat hetken, mutta lataus loppuu.
• Kotona netti voi pimentyä, jos reititin ja kuitupääte ovat sähkössä kiinni.
• Kaikki soittavat samaan aikaan: verkot ruuhkautuvat ja tieto muuttuu “huhupuheeksi”.

Kyläradio on käytännön työkalu siihen kohtaan, missä arki muuten leviää käsiin:
“Kuka tietää mitä tapahtuu ja missä tarvitaan apua?”

Kyläradion konkreettinen hyöty myrskyssä

Kyläradio ei ole “hätätilaratkaisu viranomaisille”, vaan naapuriverkko. Hanneksen kaltaisessa myrskyssä siitä on hyötyä esimerkiksi näin:

1. Tilannekuva kylällä
   Kuka on ilman sähköä, kuka tarvitsee apua, missä on puu tiellä, mihin ei kannata ajaa.
2. Avun koordinointi
   “Minulla on aggregaatti” / “Minulla on moottorisaha” / “Tarvitaanko lääkkeitä haettavaksi?”
3. Yhteydenpito ilman nettiä
   Kun tieto ei kulje WhatsAppissa, se kulkee radiolla – lyhyesti ja selkeästi.
4. Akku ja toimintavarmuus
   Radiolla voi kuunnella pitkään ja puhua lyhyesti. Puhelin taas on herkempi “tyhjenemään turhaan”.

Oleellinen ajatus: kyläradio ei korvaa 112:ta – se täydentää arkea ja yhteisön omaa toimimista silloin, kun muuten ollaan yksin.

Mitä kyläradiolta vaaditaan, jotta se toimii myrskyssä?

Hannes opetti yhden asian: pelkkä laite laatikossa ei riitä. Toimiva kyläradio edellyttää:

• sovitut kanavat ja selkeät lyhyet toimintatavat
• vähintään yksi “päivystys/kuuntelukanava”
• perusohje (taskukortti/aurinkolippaaseen) ja sama kieli kaikille
• ajoneuvoissa ulkoinen antenni ja järkevä virtaratkaisu

Juuri siksi kylaradio.com kokoaa ohjeita ja käytäntöjä: jotta kyläradio ei ole “harrastus”, vaan toimintamalli.