
Suomessa kyläradio ei ole yhden viranomaisen ylläpitämä järjestelmä, vaan yhteisöjen, järjestöjen ja harrastajien yhdessä rakentama toimintamalli, jota Suomen Kylät ry on vienyt laajasti eteenpäin Kylävara-hankkeen kautta. Viranomaisilla (Traficom, pelastustoimi jne.) on omat roolinsa: säännöt, rajapinnat, yhteistyö ja varautumisen kokonaisuus, mutta “kyläradioverkkoa” ei johdeta yhdestä keskuksesta.
Kyläradion ydinajatus – “kun kännykät ja netti pettävät, tarvitaan yksinkertainen varaviestintä” – on ollut esillä Suomessa ainakin viime vuosina sekä käytännön kokeiluina että median kautta. Yle kuvasi jo 2022 kyläradiota varaverkkona, joka rakentuu tukiasemista ja radiopuhelimista ja toimii myös sähkö- ja verkkohäiriöissä.
Kylävara – paikallisen varautumisen perustana on Suomen Kylät ry:n toteuttama hanke (1.10.2024–30.9.2026), EU Maaseuturahoituksen rahoittama. Hankkeessa kylien varautumista kehitetään ja kyläradio on nostettu yhdeksi konkreettiseksi keinoksi varmistaa tiedonkulkua häiriötilanteissa.
Hankemateriaaleissa korostuu suoraan se, että kyläradiotoiminta vaatii yhteistyötä ja että mukana ovat radioharrastajat, Vapepa-toimijat ja metsästäjät.


1) Kylät ja kyläyhdistykset (käytännön toteuttajat)
Kyläradio toimii käytännössä vain, jos joku paikallisesti sopii kanavat, päivystykset ja käytännöt. Yle raportoi esimerkiksi Lopen kyläradioverkoston toiminnasta Hannes-myrskyn aikana: kylätuvalla päivystettiin ja yhteyksiä testattiin häiriötilanteessa.
2) Metsästäjät ja RHA68-radiopuhelimien käyttäjät (laitekanta ja käyttökulttuuri)
Kylävara-hankkeen Kyläradio-ABC kuvaa kyläradiota varaviestiverkkona, jota voi käyttää käytännössä kuka tahansa, jolla on käytössään metsästäjien yleisesti käyttämä radiopuhelin.
3) Radioamatöörit / radioharrastajat (osaaminen ja tuki)
Sekä Ylen jutuissa että Kylävara-hankkeen materiaaleissa radioamatöörit ja radioharrastajat nostetaan keskeisiksi yhteistyökumppaneiksi. Hankkeessa kyläradioverkoston rakentamista on pilotoitu mm. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, ja yhteistyökumppaneiksi etsitään metsästäjiä ja radioamatöörejä.
4) Vapepa (Vapaaehtoinen pelastuspalvelu) ja SPR
Vapepa on yli 50 järjestön ja yhteistyötahon verkosto, ja Suomen Punainen Risti (SPR) toimii Vapepan yhdysjärjestönä sekä vastaa Vapepan valtakunnallisesta ja alueellisesta koordinaatiosta yleisen pelastuspalvelutoiminnan osalta.
-Vapepa ei “omista” kyläradiota, mutta Vapepa-toimijat ovat mukana käytännön tekemisessä ja viestintäkurinalaisuudessa, ja SPR koordinoi Vapepaa.-
5) Paikalliset yhdistykset ja verkostot (esimerkkitapaus)
Kyläradiotoiminta on osin järjestäytynyt yhdistyksiksi (esim. Vihdin alueella toimiva VIRAALIT ry mainitaan radioamatöörikerhon materiaalissa). Tämä osoittaa, että osa toiminnasta elää yhdistysmuodossa ja tekee yhteistyötä kuntien kanssa.
Traficomin rooli on radiotaajuuksien käytön sääntely ja radiolaitteisiin liittyvät säännellyt rajapinnat ja määräykset. Traficomin radiotaajuusmääräykset määrittävät mm. missä tilanteissa tukiasemat ovat luvanvaraisia ja mitä palveluita taajuusalueella on.
Kylävara-hankkeen kuvauksissa korostetaan, että hyödynsaajina ovat kylien lisäksi myös kunnat ja hyvinvointialueet, joiden yhteys kylätason turvallisuustyöhön vahvistuu. Ylen jutussa kyläradioasemia kuvataan tukevan kuntien ja viranomaisten toimintaa.
Käytännössä tämä tarkoittaa: kylät rakentavat omaa toimintakykyään, ja se voi tukea viranomaisten tilannekuvaa ja arjen koordinointia häiriöissä – mutta kyläradio ei ole viranomaisradio.
Tässä kannattaa erottaa kolme tasoa (faktoihin nojaten):


